Länsirintamalta ei mitään uutta
Pieni anekdootti historiasta. Lyhyt tarina. Tarina eräästä matkapuhelinvalmistajasta, niin kauan kuin se vielä on muistissa. Tämä tarina alkaa douglasadamslaisittain yksinkertaisesti. Se alkaa sanalla oli.
Oli aika, jolloin matkapuhelinvalmistajista yksi oli ylitse muiden. Se oli niistä markkinaosuudella mitattuna ylivoimaisesti suurin. Sen markkinaosuus oli yli kaksinkertainen muiden yhtiöiden yhteenlaskettuun markkinaosuuteen nähden. Yhtiö oli alan kiistaton huippu. Tuotteet olivat teknisesti toimivia ja edistyksellisiä. Ja sellaisia, mitä asiakkaat halusivat.
Auvoista oloa kesti aikansa, mutta sitten tapahtui muutos. Toimintaympäristöön ilmaantui häiriötekijä. Uutta teknologiaa. Yhtiö ei moiseen uskonut, vaan lisäsi kehityspanostusta vanhaan, jo olemassa olevaan ja tunnettuun teknologiaan. Teknologiaan, jonka Yhtiö hallitsi paremmin kuin kukaan kilpailijansa. Yhtiö oli vakuuttunut siitä, että se johtavan markkina-asemansa ja ison kehitysorganisaationsa turvin pystyy kehittämään vanhan teknologian tuotteistaan yhä kiinnostavampia, ja näin estämään tai ainakin hidastamaan uuden teknologian tuloa. Tuotanto ruokki kasvaville markkinoille niiden kaipaamia tuotteita, generoiden Yhtiölle kassavirtaa ja brändiarvostusta. Mutta kuten kaikissa tarinoissa, piilee tässäkin tarinassa mutta. Yhtiön pelkäämä uuden teknologian aiheuttama uhkakuva toteutui. Ja paljon ennakoitua nopeammin.
Uusi teknologia osoittautui ylivoimaiseksi, ja vanhaan teknologiaan perustuvien tuotteiden kysyntä romahti. Ja sen myötä romahti Yhtiön markkinaosuus. Yhtiön matkapuhelinyksikön tuottavuus kääntyi tappiolliseksi. Alan entinen johtava yritys joutui tilanteeseen, jossa sen tuotteille ei ollut kysyntää, ja tuotteisiin panostetut investoinnit eivät tuottaneet voittoa, vaan tappiota. Ja koska Yhtiön matkapuhelinyksikkö oli kasvanut suureksi, olivat tappiot suuria. Hillitäkseen tappioita ja keventääkseen kulurakennetta, Yhtiö oli pakotettu karsimaan toimintojaan. Toimintojen karsimiset ja toisiaan seuraavat strategiamuutokset johtivat uusien tuotteiden viivästymisiin, ja tappiokierteen syvenemiseen.
Elettiin 90–luvun puoltaväliä, jolloin matkapuhelinteknologiassa tapahtui murros. Murros oli siirtyminen digitaalitekniikkaan, ja Yhtiö oli Motorola. Muutamassa vuodessa se menetti markkinaosuutensa, joutuen ongelmakierteeseen, josta sen matkapuhelinyksikkö joistakin hyvistä yrityksistä huolimatta, ei koskaan selvinnyt.
Länsirintamalta ei mitään uutta.
No mä jo ajattelin että mitä soopaa nyt kirjoitat. Länsirintamalla ei todellakaan mitään uutta, mutta asiat voi toki tehdä monella tavalla väärin tai oikein.
Niinpä. Katsotaan mitä historia sanoo muutaman vuoden kuluttua.